Liikuntavuosi 2023 – kenelle ja miksi?

Vuonna 2023 on Viron kulttuuriministeriön teemavuosien aiheista vuorossa liikuntaharrastus. Liikunta on asia, joka seuraa meitä koko elämämme ja on suoraan yhteydessä meidän tärkeimpään aarteeseemme, henkilökohtaisen vapautemme perustaan – terveyteen.

Janne Tomberg

Yksi liikkumisvuoden tavoitteista on itsenäisesti harrastettavien lajien, kuten hiihdon, nostaminen esille. Kuva: Visit Estonia

Virossa järjestetään joka vuosi satoja urheilu- ja liikuntatapahtumia ja ulkoilureitteihin, kevyenliikenteenväyliin, urheilupaikkoihin ja -rakennuksiin ynnä muuhun infrastruktuuriin on investoitu miljoonia euroja. Silti tilastoista näkee, että edelleen on liian paljon ihmisiä, joille ei ole muodostunut säännöllistä liikuntatottumusta. Viimeisimmän, Viron kulttuuriministeriön tilaaman ja Sport Kõigile -yhdistyksen koordinoimana toteutetun tutkimuksen mukaan fyysisesti aktiivisia on vain noin 40 prosenttia aikuisista ja 25 prosenttia lapsista. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että Virossa autokeskeinen asenne dominoi eikä neljäsosalla Viron väestöstä ole koskaan ollut liikunta- tai urheiluharrastusta.

Vaikka luulisi, että virolaisten elämäntyyli on niin sanotusti maanläheinen ja se takaa riittävän fyysisen aktiivisuuden, niin tutkimus kumoaa myös tuon myytin: mahdollisuus puutarhatöihin on vain 44 prosentilla Viron asukkaista. Samoin pihatyöt tarjoavat aktiviteettejä vain puoleksi vuodeksi ja silloinkin rajoitetusti.

Tutkimuksesta selvisi myös, että vaikka elämä maaseudulla on nykypäivänä muuttunut, niin aikuisten maalla tai kaupungissa asuvien aktiivisuudessa ei ole oleellista eroa, mutta maaseudulla asuvat lapset ovat vähemmän aktiivisia kuin kaupunkilaislapset. Olipa sitten syynä huonosti järjestetty julkinen liikenne, infrastruktuuri, joka ei suosi jalan tai pyörällä liikkumista tai rajalliset mahdollisuudet harrastaa mieluista liikuntaa tai urheilua, on lopputulos se, että 30 prosenttia lapsista on ylipainoisia ja heitä on enemmän pienillä paikkakunnilla.

Teemavuonna levitetään liikunnan ilosanomaa

Mitä siis liikuntavuodelle on suunnitteilla kaikki edellä kerrottu huomioon ottaen? Ensinnäkin olemme määritelleet, että liikuntavuoden suunnitelmien kohdalla pitää huomioida laajempi vaikutus eli se, että tavoitteena on kasvattaa säännöllisen liikuntaharrastuksen omaavien ihmisten määrää. Sen takia pitää päähuomio kohdistaa passiivisempiin ihmisiin ja ennen kaikkea lapsiin, nuoriin, perheisiin, keski-ikäisiin ja senioreihin. Liikuntavuoden avainasioita on toisaalta teeman mahdollisimman laaja tunnetuksi tekeminen ja toisaalta mahdollisimman monien osapuolien saaminen mukaan tavoittelemaan toivottuja päämääriä.

Liikuntavuoden tavoite ei olekaan välttämättä uusien tapahtumien keksiminen, vaan pikemminkin itsenäisesti harrastettavien lajien (hiihto, kävely, juokseminen, pyöräily, jumppa, pihapelit, vaeltaminen, luonnossa liikkuminen jne.) propagoiminen. Samoin muutetaan jo olemassa olevien liikuntatapahtumien painopistettä, niin että etsitään uusia mahdollisuuksia puhutella ja saada mukaan heitä, jotka ovat vähemmän aktiivisia.

Liikuntavuoden tavoite ei ole luoda uusia tapahtumia, vaan tuoda uusia sisältöjä olemassa oleviin tapahtumiin. Kuvassa vuoden 2014 laulujuhlatulen matkaa halki Viron. Kuva: Jaanus Ree

Liikuntavuoden sanoman levittämisessä ja tapahtumien toteuttamisessa näemme suuren roolin niin niillä instituutioilla, jotka jo nyt toimivat liikuntaharrastusten parissa kuin myös niillä, jotka voivat muodostaa ja vaikuttaa laajemmin ihmisten joka päiväisiin valintoihin – yhdistyksillä, urheiluseuroilla, urheilun lajiliitoilla, tapahtumien järjestäjillä, päiväkodeilla, kouluilla, työnantajilla, paikallishallinnolla, kyläseuroilla, asukastaloilla, lehdistöllä ja niin edelleen.

Jokainen voi luoda parempaa liikuntakulttuuria

Olemme jakaneet vuoden ns. teemakuukausiin vuodenaikojen mukaan ja yritämme joka jaksolla näyttää ja propagoida sopivia liikuntaharrastuksia kampanjoiden, esittelytapahtumien, koko perheen tapahtumien jne. avulla. Suunnitellessamme liikuntavuoden tapahtumia haluamme jättää sanat ”urheilu” ja ”kilpailu” taka-alalle ja näyttää, että liikkua tulee ennen kaikkea hyvän olon ja terveyden takia. Samoin yritämme tukea ihmisiä tavoitteiden asettamisessa, tottumusten muodostamisessa sekä auttaa niiden esteiden ylittämisessä, jotka voivat haitata liikunnan harrastamista.

Liikuntakulttuurin muodostamisessa meillä kaikilla on oma roolimme joko esimerkin näyttämisen kautta tai luomalla liikkumista ja terveitä elämäntapoja tukeva ympäristö sekä muokkaamalla suotuisaa tapaa ajatella. Liikuntavuosi on hyvä tilaisuus siihen, että voi asettaa niin yksilöllisellä kuin institutionaalisella tasolla tavoitteeksi yhden pienen liikunnallisen muutoksen toteuttamisen. Liikunnan vallankumous on sekä välttämätön, että täysin mahdollinen!

Kirjoittaja on Viron liikuntavuoden projektipäällikkö.

Tekstissä mainitun Sport Kõigile -yhdistyksen toteuttamista eri liikuntatutkimuksista voi lukea lisää täältä: uus.sportkoigile.ee/et/uuringud.

Artikkelin suomennos: Kirsi Bongwirnso