Turun kaupungin opas Eva Finch hoksasi, että tämä ”turismiton kevät” on hyvä aika esitellä Suomen historiaa virolaisille hiukan toisin. Vaikka matkailu on rajoitettua, on tietoa jännittävistä paikoista helppo jakaa internetin välityksellä.
Ete Noor ja Kirsi Äyräs
Varsinais-Suomen Viro-keskuksen Facebook-sivullaan julkaisemat vironkieliset verkkoseminaarit kertovat Turusta, Suomen historian ja kulttuurin syntymäkaupungista, entisestä pääkaupungista, ensimmäisestä yliopistokaupungista. Samalla luennot luovat meille elävän kuvan koko Itämeren alueen jännittävästä historiasta. Joka kerta kerrotaan myös tarkemmin kyseiseen aikakauteen liittyvästä paikasta, jossa voi itse Turussa paikan päällä vierailla.
Kuka olet, Eva Finch, ja kuinka olet päätynyt Turkuun?
”Olen Turussa asuva virolaisnainen, kielistä kiinnostunut kääntäjä, opas. Puolisoni Jason sai tohtorikoulutettavan paikan Åbo Akademista. Kun olimme kokeillet kaukosuhdetta puolen vuoden ajan, päätimme, että on kuitenkin järkevämpää tuoda perhe saman katon alle. Pian puolisolleni tarjottiin työpaikkaa yliopistolta, niin että jäimmekin Turkuun.”
Kuinka kauan olet asunut Turussa ja mitä olet täällä tehnyt?
”Aiemmin mainittu elämänmuutos tapahtui jo vuoden 2006 alussa. Olen täällä asuessani tehnyt aika paljon käännöstöitä, välillä olin vähän aikaa Turun yliopistossa ja sen jälkeen suuntasin Turun aikuiskoulutuskeskukseen, jossa opiskelin Turun oppaaksi. Tein sen pitkälti juuri kiinnostuksesta kaupunkia ja sen historiaa kohtaan, ja sittemmin olen tietysti tehnyt aika ajoin myös oppaan töitä.”
Kuinka syntyi idea alkaa tutkia Turun historiaa?
”Olen jo monta vuotta ollut Varsinais-Suomen Viro-keskuksen jäsen. Kuten monissa muissakin yhdistyksissä, on meilläkin viime aikoina pidetty aivoriihiä siitä, kuinka kehittää toimintaa ilman kokoontumisia. Minultakin kysyttiin, olisiko minulla ideoita: ehkä voisin verkossa tehdä tai näyttää jotain. Rohkea rokan syö ja heitin sen kummemmin ajattelematta ilmoille ajatuksen, että miksi vain yksi webinaari, kun niitä voisi tehdä kokonaisen sarjan. Itse asiassa minulla oli jo pitkään ollut suunnitelmissa tutustua Turun historiaan perusteellisemmin, ja nyt siihen tuli hyvä tilaisuus. Niinpä löysin itseni taas lukemasta, kääntämästä, tekemästä yhteenvetoja, etsimästä kuvia ja karttoja… Se on hienoa, sillä eniten olen oppinut juuri minä itse.”
Miten luentosarjan valmistelu on sujunut?
”Luin alkuun uudestaan Rauno Lahtisen kirjan Turun historia ja päätin, että siitä tulee luentosarjan rakenne. Tutkin myös huolellisesti kirjan lopun kirjallisuusluetteloa, ja pöydälleni onkin muodostunut vallan pieni kirjasto, jossa on niin erikoistekstejä (esimerkiksi Mikael Agricolaa tai Paulus Juustenia koskevia, tai Turun kouluista tai jostain arkkitehtonisesta kohteesta) kuin myös yhtä jos toista aikakautta käsitteleviä yleisteoksia. Niitä minä sitten aiheesta riippuen luen, teen muistiinpanoja, painan mieleen. Siltä pohjalta kirjoitan seuraavan luennon, sovitan sen enemmän tai vähemmän oikean pituiseksi, koostan PowerPoint-esityksen ja alan etsiä kuvia. Kun esitys on valmis, pitää kammata hiukset, istua tietokoneen ääreen ja pitää esitelmä. Lopuksi, kun esitys on tallennettu, lataan sen YouTubeen ja leikkaan jotkut turhat kohdat pois. Ja siinä se!”
Onko projektin edetessä tullut yllätyksiä?
”Minut yllätti se, kuinka monien suomenkielisten sanojen merkitys oli minulla edelleen hämärän peitossa, kuinka paljon minun piti niitä sanastosta tarkistaa. Kaiken maailman historialliset ammatit, hallinnolliset yksiköt, rakentamisen yksityiskohdat – kaiken kaikkiaan asiat, joista en ollut tähän saakka viroksi puhunut. Oppaaksi opiskellessani olivat kaikki materiaalit suomeksi, vaikka jotain tuolloinkin käänsin, niin en siinä määrin kuin nyt, kun tulin ’yleisön eteen’.”
Onko jo tullut ideoita viedä projektia pidemmälle? Millaisia suunnitelmia sinulla on?
”Tämän hetkinen sarja vie meidät vuoteen 1905. Katsoin vain, mitä kahdeksaan osaan mahtuu, ettei pitäisi hirveästi aiheita tiivistää ja lyhentää. Kesällä tulee tauko – silloin voi ehkä olla joku ekskursiokin, pidetään peukkuja – ja syksyllä voisi ehkä tarkastella uudempaa historiaa. Toinen ajatus on ollut tehdä koko tämä juttu myös englanniksi. Turku on ja on aina ollut kansainvälinen kaupunki, niin että kiinnostuneita kyllä olisi.”
Olit viime kesänä oppaana Tallinnasta Turkuun laivalla tuleville turisteille. Millainen tuo kokemus oli?
”Tuntui hyvältä tervehtiä virolaisia Turun satamassa, olin joka kerta todella iloinen. Uskon, että se oli mukava kokemus myös vierailijoille, sillä jo laivamatka Tallinnasta Turkuun on henkeäsalpaavan kaunis: laiva seilaa tunteja Turun saaristossa, ennen satamaan pääsyä saa ihmetellä Ruissalon pitsihuviloita, auringonlasku merellä… Toisin sanoen suosittelen kaikille, kun siihen tulee mahdollisuus.”
Mitä suosittelisit virolaiselle turistille, joka tulee tutustumaan Turun seutuun?
”Suosittelisin pyhittää Turulle ainakin pari-kolme päivää. Turun kaupunki on vain yksi alueen nähtävyyksistä, sillä meillähän on saaristo ja muutkin lähiseudun paikat, kuten Naantali luostarikirkkoineen, puuarkkitehtuureineen ja Muumimaailmoineen. Tai Paimio, jossa voi vierailla Aino ja Alvar Aallon suunnittelemassa upeassa parantolassa. Turussa käydessä pitää joka tapauksessa vierailla tuomiokirkossa ja linnassa, kävellä joen rannalla ja lepuuttaa jalkoja jossain ravintolalaivoista. Myös Luostarinmäen historiallinen kaupunginosa on todella ainutlaatuinen nähtävyys, sinne voisi ainakin puoli päivää varata. Ja Turussa on kivoja museoita, taidegallerioita, puistoja, kahviloita, kauppoja… Kaiken kaikkiaan kannattaa viipyä hiukan pidempään. Toivottavasti siihen tulee pian mahdollisuus, niin että tervetuloa Turkuun, Suomen historialliseen pääkaupunkiin!”
Luentosarjan kaikki osat löytyvät YouTubesta haulla ’Turu aeg ja kohad’.
Artikkelin suomennos: Kirsi Bongwirnso.
