Kesäinen kukista punottu morsiusseppele (pruudipärg) on hienoa virolaista hääperinnettä, ja kaikkialla Pohjois-Euroopassa neitojen kutreille sidotaan kesällä kukkaseppeleitä. Nykymaailmassa seppeleet tehdään yleensä päivänkakkaroista, joka on yleinen kuivien paikkojen kasvi. Sen keltakehräiset valkoisten terälehtien reunustamat kukat suorastaan symboloivat kesää ja päivänpaistetta.
Janne Lampolahti
Kahden tytön isänä minulle kertyi hieman kokemusta kukkaseppeleistä. Päivänkakkara ei ole paras kasvi sidontaan. Kovaa kortta pitää ensin pehmitellä, kasvin tuoksu on tympeähkö ja seppele on kertakäyttötavaraa: terälehdet irtoavat nopeasti kasvin kuivuessa.
Perinteistä virolaista morsiusseppelettä ei tehtykään päivänkakkarasta vaan aivan toisesta kasvista, peltosauramosta, viroksi valge karikakar eli valkea karjankakkara. Se on yksivuotinen kasvi, jonka varret ovat taipuisia ja kestäviä, kasvi on jokseenkin tuoksuton, kuivuessaan kukkaset säilyttävät muotonsa ja terälehdet eivät irtoile. Morsian halusi toki säilyttää seppeleen, joten peltosauramo on ihanteellinen morsiusseppeliin.
Vanhan maatalouden seuralainen
Maatalousmaisema on muuttunut perin juurin viimeisten 60 vuoden aikana niin Suomessa kuin Virossa viljelytapojen muuttuessa. Pellonlaitojen rikkakasvilajisto on aivan toinen tänään kuin 1950-luvulla. Peltosauramo kuuluu vanhan maatalouden seuralaisiin, valitettavan monilukuiseen kasvijoukkoon, joka on katoamassa maalaismaisemasta Pohjois-Euroopassa. Se oli kuivahkojen hiekkaisten pellonlaiteiden, tienvarsien ja kesantopeltojen rikkakasvi, joka tarvitsi karjan tai ihmistoiminnan paljastamaa maaperää siementääkseen joka vuosi.
Peltosauramo on outo kasvi suomalaiselle kasviharrastajalle. Olen pian puoli vuosisataa tarkkaillut kasveja ammattibotanistina, enkä ole nähnyt kuin kerran peltosauramon Suomessa viime vuosituhannella, Virossa kyllä muutaman kerran, mutta harvinaisuus se on jo Baltiassakin.
Peltosauramo muistuttaa paljon peltosauniota eli saunakukkaa (viroksi kesalill eli kesantokukka), joka on yleisimpiä rikkakasveja niin Virossa kuin Suomessa. Saunakukan lehdet ovat tillimäisen ohutliuskaiset ja pahantuoksuiset, kun taas peltosauramon tuoksuttomat, karvaiset lehdet ovat jäykkiä, lyhytliuskaisia ja harmahtavan vihreitä.
Käännöskömmähdyksiä
Maatalousympäristön muutokset hävittivät peltosauramon Virosta ja pakottivat vaihtamaan morsiusseppeleen valmistusmateriaalin päivänkakkaraksi. Tämä on aiheuttanut käännöskömmähdyksiä viron kielen oppikirjoihin. Sähköiseen Viro-suomi-sanakirjaan (eki.ee) asia on nyttemmin korjattu.
Peltosauramo on siis viroksi valge karikakar, tai pelkkä karikakar. Hyvä nimi, viihtyihän se nimenomaan karjamailla. Kansanomainen nimitys kasville Virossa on kanaperse, mitä sitten tarkoittaakaan.
Päivänkakkara sen sijaan on viroksi härjasilm (suomeksi häränsilmä), ei siis karikakar. Suomen kielessä häränsilmä taas on aivan toinen keltakukkainen kasvi, voikukan sukukuntaa.
Kirjoittaja on Viron kasvimaailmaan perehtynyt biologi.
Kuvahaku kannattaa tehdä tieteellisin nimin:
peltosauramo = Anthemis arvensis
peltosaunio = Tripleurospermum inodorum
päivänkakkara = Leucanthemum vulgare
häränsilmä = Hypochaeris maculata
